Ben Hur

Hyvä!
Taas kytköksiä raamattuun. tällä kertaa sen aikaisiin tapahtumiin.
Mukava sankar-tarina hyvällä juonella-

Steinbeck: Eedenistä itään

Viimein tartuin klassikkoon ja yllätyin sen modernisuudesta. (Luin viime syksynä) Oli ihan viihdyttävää luettavaa.
Juoni mukaili nimensä mukaisesti raamatun tapahtumia, luontevasti. Liekö sarjassaan ensimmäisiä, koska klassikoksi on noussut.

Kummolan kääntöpiiri

Aika jäätävää luettavaa. Hatunnosto sille valtavalle työlle, jota kirjoittaja- tutkija on opuksen eteen tehnyt. Vaikka kirja olikin lievähkösti mustamaalaava, kaikille väitteille löytyi perusteet.
Hiljaiseksi vetää tuollainen suhmurointi. Tiesin kyllä, että aina siellä liitossa ja jokerisuhteissa on jotain mätää ollut, mutta että tuolla laajuudella. Vaikka yritin kriittisesti lukea, niin vaikutuin aika monesta väitteestä.
Nyt tietää, miten rahaa tehdään, keinoja kaihtamatta...

Tuomas Kyrö: Kerjäläinen ja jänis

Loistava kirja.
Itse tarina ei kovin kummoinen ollut. Kävi kömpelöhköä vuoropuhelua Jäniksen vuoden kanssa, mutta selvisi silti kuivin jaloin. Itse tarinaa paremmin Kyrö onnistui mehukkaan älykkäässä yhteiskuntakritiikissä ja kerrontatyylissä. Iski minuun kovempaa kuin yksikään korkkari koskaan. Kieli on nerokasta suosittelen.
myös ovelat viittaukset kirjaklassikoihin palkitsivat pitkin lukumatkaa. Siis kun niitä tunnisti. Kokonaisuutena silti onnisyunut, koska kirjassa oli niin monta teemaa limittäin, eivätkä puurot sekoittuneet velleihin.
Lisää Kyröä...

Moore: Vihreät baretit

Mukaansatempaava kirja jenkkien erikoisjoukoista Vietnamin sodassa. Säästin kirjan luvun tarkoituksella Thaimaahan, Vietnamin naapurivaltioon Ja tapahtumiin oli ainaki  masemien osalta helpompi eläytyä.
Kirja vaikutti niin vilpittömältä, kuin amerikkalaisen journalistin kirjoittama kirja voi olla puhuttaessa kommunismin vastaisesta sodasta.
Suurempien poliittisten linjojen kuvaus jäi oman sivistyneisyyden varaan. Kirja keskittyi lähinnä ykdittäisiin menestyksekkäisiin operaatioihin. Aiheeseen tutustuessani wikipedia kertoi, että Larry Thorne saattaa olla esikuva yhdelle päähenkilöistä. Kirja välitti hyvin sissisodan luonteen ja vietkongin ja viet mihinin raakalaismaisuuden. Omista siviileihin kohdistuneista pommituksista ei ymmärrettävästi mässäilty.

Roald Dahl: Oswald-eno

Veijariromaani-kuvaus kertonee kirjasta kaiken. Ei kovin syvällistä sanomaa, mutta kiva välipala. Toimii, kun haluaa viihdykettä ilman filosofointia.

Conn Igguilden: Keisari

Taattua Igguilden laatua! Avausosan luettuani voin jo ylistää koko sarjaa. Mahtavaa, rikasta kerrontaa, joka tuo historian miellyttävällä tavalla nykyhetkeen. Kirjailijalla on historiantuntemus hallussaan, niin luonevasti hän kuvailee 2000 vuotta vanhaa arkea Roomassa.